tiistai 3. toukokuuta 2011

Kohti auringonlaskua tai jotain sinnepäin

Teki sitten pikkurakki (Lue: Nemi) temput iltalenkillä!

Olin ässän takana peltotiellä kävelemässä koirien kanssa iltalenkillä ja tapani mukaan päästin ne vapaaksi juoksemaan.


Nemi siinä jahtaili karkuun pyrähteleviä lokkeja, mutta tuli aina nätiski takaisin kun huusin. Manna jolkotteli nätisti tienpiennarta pitkin haistellen mielenkiintoisia hajuja. Jälleen huutaessani Nemiä pois lokkijahdista pikkuneiti tuli ensin nätisti mun luo, mutta yht'äkkiä valpastui. Mietin, että mitä nyt.

Ennen kuin ehdin asiaan sen enempää reagoida lähti tämä ruskea pieni seitsemän iloinen karvamankeli juoksemaan täydellä riemulla rusakon perään ja sieltähän ei sitten takaisin tultu, vaikka kuinka huusin. Pikkuhiljaa valkoinen hännäpääkin alkoi hävitä horisonttiin, kun tuo pösilö juoksee ruskakon perässä kohti autotietä!

Onneksi rusakko ei tainnut autotielle asti lähteä tai Nemillä on sittenkin jotain aivotoimintaa korviensa välissä sillä lähti juoksemaan takaisin Mannan ja mun suuntaan.

Pitää lenkeilläkin vain nyt muistaa vahvistaa tuota luoksetuloa ja tehdä itsestään kiinnostava, ettei koira pääsiisi noin kauas juoksemaan jahdatessaan toista elukkaa. Tämä oli vielä se samanen paikka, jossa Manna aika samanikäisenä lähti matalalla lentäneen linnun perässä näkymättömiin.Toivottavasti jää Nemiltäkin vain tähän yhteen kertaan.         
saalistaja

saalistettava (kuva)

2 kommenttia:

marjo kirjoitti...

Meillä myös jahdataan rusakoita, ja se lienee ainoa paikka, jolloin luoksetulo ei Zeldallakaan toimi.. Sillä on oikeasti 99%:sen varma luoksetulo, ja sen yhden puuttuvan prosentin muodostavat rusakot (no okei, laitetaan samaan kastiin kissat, kauriit ja hirvet, Zeta tosiaan on antanut kyytiä myös hirviporukalle). Kerran tuo koiruus on juossut suoraan autotietä pitkin vajaan sata metriä pupun perässä - onneksi illalla tyhjällä tiellä.

Fionakin ajoi juuri elämänsä ensimmäisen rusakon, piruuttani koitin huutaa perään luoksetuloa, mutta aivan tyhjille korville. Varsinkin kun sai Zeldan mukaansa ajojahtiin, ja sehän ei ainakaan käänny. Onneksi törmätään pupuihin yleensä vaan pellolla, vaikka Fiona nyt ei kaupungissa muutoinkaan saa irti olla ;)

Pirkko kirjoitti...

Hui kauheet! Onneks tuli takas eikä mitään sattunu! Meidänkin tytöt varmaan lähtis rusakon perään, mut onneks on olleet kiinni ku on muutaman nähneet! Kerran oli peuroja pellolla kun olivat auki mutta sain ne onneks kiinni ennenku hokasivat et siel olikin elukoita.