tiistai 8. maaliskuuta 2011

liikkuuko turussa susia? agility 6/9


auringosta nautiskelija
Koko edellinen viikko on saatu nauttia ihanista kevät säistä. Aurinko on paistanut kähes jokaisena päivänä. :) Kinokset alkavat hiljalleen sulaa, kun aurinko lämmittää jo mukavasti ja ei voi olla tuntematta kesään tuntua. Kyllä se sieltä vain hiljalleen tulee mikä on IHANAA!! :)

Tästä johtuen päivitin myös blogin ulkoasun keväisemmäksi! :)

Mannakin on aurinkoisina aamuina ottanut nukkumapaikakseen sohvan kulmauksen mihin aurinko niin mukavasti paistaa ja mikäs siinä pienen koiran nukkuessa kauneusunia, kun on mukavan lämminkin.

Täytyy tosin myöntää, että en aina ymmärrä
koirien aivoituksia. Viime kesä niin kuin tiedätte oli todella kuuma ja asteet hipoilivat koko ajan siinä +30'c asteen tietämillä ja silti Manna nukkui siinä aurinkoisessa kohtaa parveketta tai olohuoneen lattiaan. Niin kuin muuten ei olisi ollut kuuma! Yöt kylläkin nukkui visusti sängyn alla seinän vieressä.

Olen luullut susien liikehtivät enemmän tuolla suomen itä-rajalla kuin täällä lounais-suomessa, mutta olen tainnut olla väärässä, koska usein aamuisin löydän suden omasta makuuhuoneestani!!! apua..

  
Loppuviikosta julkaistiin Lännen shelttiyhdistyksen tämän kuun lopussa järjestämän erikoisnäyttelyn osallistuja määtä ja koiria on ilmoitettu kaiken kaikkiiaan 224 koiraa (! ja minä kun luulin, että 30-90 koirat mitä on KV yms. näyttelyihin on ilmoitettu on ollut paljon... no en ole ennen ollut erkkarissa), joten tuomarimuutoksiakin on jouduttu tekemään; aiemmasta poiketen pennut arvostelee Pirjo Aaltonen.

Jalostusjärjestelmästä tutkin hänen arvostelujaan vanhempien näyttelyiden osalta, niin arvosteluja on tullut ERI:sta H:hon, joten mielenkiintoista nähdä mitä tulee pitämään meidän pienestä suuri sydämmisestä 7kk sitten. :) Mannan kanssahan en käynyt lainkaan pentunäyttelyissä, koska sopivia ei tähän lähelle sattunut vaan ensimmäinen startti oli virallisissa 9kk iässä.

Näytelmiä silmälläpitäen on aikeissa ollut ostaa Nemille myös uusi näyttelyhihan, koska en ole tuosta Mannan rimpulahihnasta koskaan pitänyt. Turku KV:sta sellainen oli aikoimus ostaa, mutta enpä sitten saanut aikaiseksi. 

Hihnaksi olin ajatellut sellaista snakecollar-tyylistä hihnaa ja aikeina oli sellainen nyt ihan tässä lähipäivinä ostaa, mutta kas, kun olinkin fiksu ja tutkin ensin tuolta huuto.netin luvatusta maasta, että myyvätkö ihmiset käytettynä sellaista hihnaa mitä etsin ja löytyipä sellainen kohde heti!

Tämä talutin on nyt sitten kotiutumassa tällä viikolla ja hintaakin tuli postikuluinee vain 7€. :) Mitä netistä olen katsonut maksaisi jo tuo pelkkä ketju lähemmäs 10€, joten hyvät kaupat tuli taas tehtyä. 

Muitakin "koira" aiheisia kauppoja on tullut tehtyä. Ostin nimittäin loppuviikosta ebayn ihmeellisestä maailmasta itselleni katu-uskottavat kumisaappaat, koska kun aurinko nyt tosiaan alkaa lämmittää niin kaiken tuon talven aikana tulleen lumen sulamisen seurauksena tallustellaan kohta loskassa.


Hai-saappaista olen haaveillut jo jonkin aikaa, mutta hinta on aina hirvittänyt, vaikka tällähetkellä ne olisi olleet jonkinsortin tarjouksessakin Citymarketeissa, mutta silti hinta 44,90, joten aika suolaista.


Loskan nitistäjät


Joten nyt ovat nämä pirteän punaiset loskan lannistajat matkalla suomeen. Taitavat ehtiä tänne parahiksi ennen pahimpia vesikelejä. Toivotaan, että koko on oikea.












Alatteko jo kyllästyä? Vielä olisi asiaa kerrottavana. 

Viikonloppuna käytiin kotopuolessa hieman juoksentelemassa koirien kanssa ja kyllä niillä olikin taas kivaa, kun pääsivät juoksemaan täysiä mökin pihalla. Vaikka välillä tuntuu vaivalloiselta ajaa sinne asti (vaikka eipä se mökki nyt niin kaukana ole 45km) niin kaikki se palkkautuu heti, kun näkee koirien iloisesti juoksevan pihalla heti autosta päästyään. :)

 Eilen oli 6. kerta agilityä ja Mannan juoksut eivät ole vieläkään alkaneet! Toivotaan nyt, että ei alkaisi vielä kahteen viikkoon niin, että ehdittäisiin käydä kaikki esteet läpi. Viimeisellä kerralla, kun vain kerrataan, mutta sen välistä jääminen ei niin pahasti harmittaisi.

Eiliset treenit menivät jälleen todella hienosti! Paikalle menin ajoissa niin, että ehdittiin kiertää pikkulenkki TSAU:n hallin kautta. Koeajattiin samalla Mannalle tekemäni takki.

Sain tädiltä ihanaa tikkikangasta missä oli maailman söpöinpiö kuvia pienistä kissoista, koirista ja taisi seassa olla myös pupuja. Siitähän piti heti saada tehtyä jotain ääreis söpöä. Tuo oli nyt 3. takki minkä olen tehnyt ja täytyy sanoa, että joka kerta menee parempaan suuntaan. :) 7. takki minkä joskus teen on varmasti jo vaikka myyntikelpoinen.

Oli palkitsevaa nähdä takki eilen liikkeessä, että se istui Mannan päälle todella hyvin, vaikka puutteita etuosassa vielä hieman onkin. Sen huomaa myös tuosta kuvasta missä Nemi toimii mallina. Etuosa on hieman liian takana.

Mutta ennen kuin ajattelette, että karkasin ihan omille urilleni takaisin agilityyn. En tiedä minkä valaistumisen Manna on kokenut, mutta lämmittelylenkin aikana ohitimme monta koirakkoa ja Manna ei haukkunut ensimmäisellekään. Muutaman kohdalla tuli pientä kähinää, mutta ohi päästiin mun mittapuulla ilman minkäänlaisia ongelmia.

Aiheina oli eilen A-este mitä emme olleetkaan ennen Mannan kanssa mennee. Apuopettajamme Aila oli edelleen sairaana, mutta hyvin ehdimme silti kaikki tehdä ohjatut esteet, eli uutena A:n ja lopuksi vielä puomin.

Ajattelin, että Manna olisi pelännyt A:ta, mutta yli mentiin sellaista vauhtia, että kouluttajakin sanoi, että jos Manna tuollaista vauhtia menee A:n niin mun pitää opettaa loppukontakti erityisen varmaksi, koska, jotta siitä ei tule sitten miinus pisteitä. Itsenäisesti saimme tehdä hyppysarjaa, putkea, opettelimme myös kierrä- käskyä siivekkeiden kanssa ja tuli pituuttakin hypättyä. Manna toimi jälleen kuin unelma. Teki hommia odotti kiltisti paikoillaan. Ainut mikä voisi vaatia treeniä on tuo yksin olo, kun välillä jätin sen seinään kiinni. Voi sitä riekkumien määrää! No ehkä se siitä ajan kanssa. :) Viimeisenä ollut puomi sujui vauhdikkaasti, mutta emännältä oli ilmeisesti jo herkulliset namit loppuneet, koska namialustan tarjonta ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. No ensi kerralla enemmän hyviä herkkuja.

Nemi näyttää kieltä väistyvälle talvelle
Nemin pentukurssi loppui myös sunnuntaina, joten tästä lähtee itsenäinen koulutus kohti kunnon koirakansalaisen elämää. Hyviä vinkkejä ja perustaitojen vahvistusta saatiin, joten varmasti ei mennyt hukkaan tuokaan kurssi. Myöhemmin ehkä sitten kiinnostuksen mukaan toko-kurssille tai koiratanssi kurssile...hmmm no aika näyttää.


 


1 kommentti:

Niina kirjoitti...

Nuo punaiset loskan nitistäjät näyttävät mahtavilta! Pitäisi varmaan itsekin päivittää maastonvihreät nokialaiset pirteämpiin, niin vesikeleillä liikkuminen kävisi sutjakammin :)