sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Korvat

Korvat. Nuo sheltti-ihmisten  nro 1 puheenaihe heti ennen tai jälkeen koiran säkäkorkeuden. Itse olen nousemassa barrikadeille koko korva asiassa!

Rotumääritelmä sanoo korvista seuraavanlaisesti:

"KORVAT:
Pienet, kohtalaisen leveät tyvestä, korkealle sekä melko lähekkäin kiinnittyneet, puolipystyssä asennossa kannetut. Korvien kärjet taittuvat eteenpäin"


Tilanne tänä aamuna heti painojen lähdettyä


Kahden sheltin omistajana, jonka koirilla kummallakaan ei ole luonnon korvia raivostuttaa tämä ainainen tappeleminen korvien kanssa ja kaikki vain siksi, että koira ei saisi hylättyä arvosanaa NÄYTTELYISSÄ! On totta, että kyllähän sheltin rodunomaisen suloisen ilmeen olennaisena tekijänä ovat juuri nuo taittuneet korvat, mutta se, että ne eivät ole enää tänä päivänä (josko koskaan ollut) itsestäänselvyys, että kaikilla syntyneillä koirilla olisi luonnostaan kärjestään taittuneet korvat.

Olisi siis ehdottomasti paikallaan rotumääritelmän uudistaminen! Koska eihän se ole millään muotoa luonnollista, että koirien omistajat taiteillen pakottavat koirien korvat alas erilaisin menetelmin. Eihän doping ole muutenkaan sallittua näyttelyissä.

Suomen kennelliiton näyttelysäännöt 1.1.2011 alkaen

"3. Osallistumisoikeus

...* koira, jonka karvapeite on värjätty tai joka on trimmattu rotumääritelmän vastaisesti,
pyrkimyksenä salata esim. pitkäkarvaisuutta tai todellista karvanlaatua

* koiran karvapeitteen, kirsun ja ihon käsitteleminen sellaisilla aineilla, jotka vaikuttavat
väriin, muotoon ja rakenteeseen on kielletty..."



Koska tämä korvien muokkaaminen haluttuun asentoon on juuri sitä rakenteen muuttamista, vaikka tuossa ei nyt erikseen korvia ole mainittukkaan. Eli siitä vain samantien saisi antaa hylätyn suurelle joukolle shelttejä.

Korvien asettelussa on useampaa tapaa ja koulukuntaa. Toisen käyttävät painoja: purukumia, sinitarraa yms., jotta korvanlehti saataisiin painon avulla taittumaan alaspäin. Tätä tapaa kuitenkin usein kritisoidaan (kyllä itsekin olen tätäkin metodia käyttänyt), koska on vaarana, että korvan jänne vain "jumppautuu" painon hyppiessä ylös/alas koiran liikkeiden mukana.

Toinen yleinen tapa on liimata korvat. Ensimmäisen koirani kohdalla puhuttiin usein käytettävän Kiilto- merkkistä maitoliimaa, mutta sen valmistus lopetettiin tuossa viime vai edellisvuoden aikana. Itselläni kyseistä liimaa vielä on, koska eihän sitä nyt pienen koiran korviin paljoa mene. Tänäpäivänä monet kertovat käyttävänsä mm. Tiimarista saatavaa punaisessa tuubissa olevaa tekstiililiimaa.

Nemin korvat liimauksen jälkeen
Kolmas vaihtehto on käyttää farmaseuttien tekemään korvavahaa, jossa aineksina on mm. glyserolia, mikä omien tietojeni mukaan kylmettyy/jäätyy pakkasella, joten käyttöön vain lämpimillä ilmoilla! Vaha levitetään korvalehdelle ja se kuluu hiljalleen pois tai lähtee lähtee myös vedellä.

Mutta me jatketaan typerästä rotumääritelmästä johtuen edelleen korvien kanssa tappelua. Olisi mahtavaa, jos rotumääritelmää muutettaisiin korvien osalta, koska on enemmän sääntö kuin poikkeus, että korvien kanssa tapellaan.  Vaikka onhan niitä luonnonkorviakin mm. Nemin siskolla on jopa raskaat korvat.

Kuin ihmeen kaupalla olen kuitenkin Mannalle onnistunut saamaan kauniit rotumääritelmän mukaiset korvat kepulikonstein. Saas nähdä miten Nemin kanssa käy....

PuRkAuTuMiNeN!!! ÄrH!

6 kommenttia:

pirkko kirjoitti...

Tääl taistellaan yös kahden koiran korvan kanssa! Mut siit huolimatta Nemi on ihana!!!

Annukka kirjoitti...

Ihana Nemiläinen, sillä on tossa pystykorvakuvassa yhtä komeet höristimiet ku Allulla. ;)

Mä oon korva-asiassa samaa mieltä... Onhan sheltit tosi sööttejä, kun korvat on taittuneet, mutta se on väärin, että jotkut joutuu taistelemaan korvien kanssa tosi pitkään ennen niiden asettumista, tai muuten ei ole näyttelyihin asiaa. Eihän toi liimailu yms. koiraa haittaa, mut itteä se ainakin rasitti...

Mähän liimasin Alissan korvia vuoden ikään asti, sit meni hermot ja korvat sai jäädä pystyyn. Silläkin nous korvat aina pystyyn, kun viimiset liimanjämätä lähti.

Mut tsemppiä teille! :)

Jannika kirjoitti...

Freddyllä myöskin pystyt korvat. Liimailtiin niitä jossain vaiheessa, mutta sitten kun Freddy jäi auton alle niin ne korvat eivät sitten pahemmin enää kiinnostaneet. Saivat sitten jäädä pystyyn, eikä me näyttelyihin ollakaan menossa niin väliäkö sillä sitten.

Omaa silmääni kyllä miellyttää enemmän sheltti, jolla on rotumääritelmän mukaiset korvat. Minusta kuitenkin tuntuu, että aika harvassa ovat ne koirat, joilla olisi luonnonkorvat. Rotumääritelmän muokkaaminen olisi sinänsä sääli, että sitten ne korvat unohdettaisiin kokonaan ja aika pian varmaan ihan kaikki sheltit olisivat pystykorvaisia.

Ennemmin minusta pitäisi kieltää tuo korvien liimailu ja teippailu, koska, kuten sanoit, sehän on oikeastaan dopingia. Lisäksi se liimailu ei vaikuta koiran geeneihin mitenkään, joten ne pystykorvat sitten kuitenkin mahdollisesti periytyvät pennuille. Itse olen ymmärtänyt, että näyttelyiden tarkoituksena on jalostuksen edistäminen.

Vaikeahan tuota on sitten valvoa, ettei niitä korvia liimailla. Ei ole helppoa koirien jalostaminen.

Eeva kirjoitti...

Tämä on niin hankala asia.. Itse juuri tänään liimasin pennun korvat, ja pistään kyllä miettimään että onko siinä mitään järkeä. Onhan ne sööttejä korvat alhaalla, niin kuin Neminkin kuvasta näkee :) Ja itsekin kuitenkin haluaisin sinne näyttelyyn joskus mennä... Onko teillä nyt pysynyt korvat alhaalla tuon liimailun jälkeen?

Tuo Freddyn kommentti on kyllä ihan tosi, harmi sekin olisi että lurpat korvat kokonaan katoaisivat, mutta pitäisi kyllä jalostuksessa sitten ottaa enemmän huomioon sitä, että kepulikorvia yritettäisiin jättää pois ;)

Ja nyt kun itse liimasin, niin mietityttää myös se, että mitä ne muut asiasta tietämättömät ajattelevat... Toiset kun paheksuvat niin kovin. Esimerkiksi meillä eräät tutut sanoivat, että et kai sä nyt noin voi Milalle tehdä!! huoh:)

Jaana kirjoitti...

Hyvä kirjoitus! Hiton korvat! Bordercollieillahan lukee rotumääritelmässä pystyt tai puolipystyt korvat, mun mielestä sais olla samalla lailla shelteilläkin.

-Erika kirjoitti...

Jaana:

Hienoa että aihe jaksaa edelleen kiinnostaa, vaikka teksti onkin jo vanhempi!

Olisipa tosiaan shelteilläkin rotumääritelmässä korvien osuus kuten bortsuilla.

Nemi täyttää elokuussa 2 vuotta ja korvien suhteen olen luovuttanut. :( Koira on kaunis, sopusuhtainen ja upea liikkeinen, mutta näyttelyihin ei ole asiaa kuin sen H tai parhaillaan EH:n merkeissä korvien vuoksi, vaikka muuten tytöstä voisi olla, vaikka mihin.

Korvat oliva alkuvuodesta lähes kaksi kuukautta oikein superliimauksessa kunnolla taitettuna, mutta heti kun liimaus aukesi pongahtivat korvat pystyyn.

Näyttelelyiden tavoite on arvioida koiraa rotumääritelmään sopivaksi jalostuksen kannalta, mutta mielestäni on paljon tärkeämpää, että koiran pääkoppa ja luusto on kunnossa kuin se onko korvat pystyt vai lupat.