sunnuntai 31. lokakuuta 2010

päivä taipuu iltaan

Nemin ensimmäinen kokonainen päivä uudessa kodissa alkaa hiljalleen taipua illan puolelle. Päivä onkin ollut luonnottoman pitkä, kun kellojakin taas saatiin veivailla aamulla taaksepäin.

Viime yö meni oikein hienosti, jopa paremmin kuin osasin odottaan. Nemi alkoi illalla nukkumaan samaan aikaan kuin me muutkin ja nukkui kiltisti koko yön ilman suurempia metelöintejä. Jossin vaiheessa yöllä havahduin tassujen rapinaan huoneessa.

Aamulla kun heräsimme tehtiin ensin tupatarkastus mahdollisten miinojen ja salaojitusten varalta. :D Molemmat hädät oli tehty hienosti paperille. Hyvin on oppinut kasvattajan luona. Nemi heti aktivoitui kun siinä alettiin heräillä ja alkoi hyppiä sängyn laitaa vasten mistä Manna ilmoitti nopeasti mielipiteensä.

Tämä päivä on mennyt hyvin rauhallisesti. Ilma on ollut ulkona tosi harmaa ja kurja mikä on kuvastanut hyvin koiriakin tänään. Molemmat ovat nukkuneet koko päivän. Enemmän ja vähemmän vältelleet toisiaan. Myös ninjapupu on aina pennun nukahdettua hiipinyt ympäri asuntoa ja käynyt pentua nuuskimassa. Moppi on Nemille vielä sellainen kiinnostava, mutta hieman liian jännä kohde.

Onneksi Moppi on kuitenkin ollut herrasmies ja käyttäytynyt oikein vieraskoreasti eikä ole vielä murissut uudelle tulokkaalle. Manna kyllä tietää jo varsin hyvin että eläinten arvojärjestyksessä kani on korkeimmalla. :D

Hetki sitten oli Nemissä ja Mannassa havaittavissa aktivoitumista. Nemi koitti tutustua Mannaan, mutta ei vielä saanut vastakaikua. Manna kuitenkin jo on varovasti haistellut pentua ja on siitä selvästi kiinnostunut, vaikka itsestä tuntuu, että Manna ajattelee vain: "ei kai tuo karvapallo ole tänne pysyvästi jäämässä, se on vain hoidossa. Eikö niin?!?".

Taitaa Nemiä jännittää vielä uusi koti ja pihapiiri, kun ulos ei ole tehty vielä kuin kerran nyt illalla hätä. Voi tietenkin olla että emännän ajoitus on ollut väärä, koska sisälle on kyllä pissit ja kakkit tulleen. Aamu ruoan jälkeen hätä tuli jo 15min päästä ja tästä viisastuneena aion 2. ruoan jälkeen mennä ulos, mutta sitten hätä tulikin heti! 3. ruoan jälkeen menin heti, mutta ei ole kakka tullut vieläkään. Ei ole helpoa ei.

Mielenkiintoista nähdä kuinka erilaisia yksilöitä pennut ovat. Manna ei ole koskaan pahemmin kokenut tarvetta purra tavaroita. Vauva-ajan lelukin on vielä melkein kuin uusi. Possunkorvien/luiden syömiseenkin menee se viikko. Manna ei myöskään koskaan oikeastaan piipitä.

Nemi taasen tuntuu piipittävän vähän väliä, enkä vielä oikein osaa lukea mikä milloinkin pikku prinsessan mielestä on huonosti. Myös hampaat ovat kovassa käytössä. Mannan kopasta napattiin eilen ensitöiksi possunkorva ja siitä oli puolet järsitty alta aikayksikön, samoin kuin racinelin denstickistä. Täytyykin pitää huoli, että pennulle riittää tarpeeksi tekemistä hampaidensa kanssa, jotta ei keskitä tekemistä sopimattomiin kohteisiin.

Ei kommentteja: