Kasvattajan luota lähtiessä olo oli varsin epätodellinen - kotiin oli nyt tulossa pieni koiranpentu, joka tulisi tarvitsemaan huomiota ja hoivaa seuraavat +10 vuotta. Kotiuduttuamme laitoimme heti ruoan turpoamaan ja koko annos hotkaistiin hetkessä.
Manna kotiutui eilen uuteen kotiinsi hienosti menneen lyhyen automatkan jälkeen. Uuden kodin valloitus alkoi nopeasti, ja häntä heiluen seurattiin uusien omistajien liikkeitä.
Sanomalehdellä käynti meni ensimmäisellä kerralla hieman ohi, mutta jo toisella osuttiin maaliin. Illalla nukkumaan mentäessä pieni jännitys kupli vatsassa, että kuinka ensimmäinen yö mahtaa mennä. Kaipaako pikkuinen paljon sisaruksiaan ja itkee. Kaikki nämä ajatukset olivat kuitenkin turhaa, koska tyttö nukkui reippaasti koko yön, mitä välillä hieman rapisteli tassutellessaan ympäri huonetta. Yöllä asiat oli hoidettu hienosti lehdelle.
Aamulla kuuden aikoihin, kun aurinko alkoi pikkuhiljaa nousta sitä heräsi väkisin ja eihän sitä enää malttanut nukkua, kun energiaa oli kerätty koko yö uuteen päivään ja leikkeihin. Aamupala massuun ja ulkona käymään raittiissa ulkoilmassa. Ulkona oli jännittävää ja huomion sai niin epämääräinen muovipussi kuin harakkakin. Sisälle tultaessa ulko-ovi vaikutti pelottavalta, joten pienellä avustuksella ipana saatiin sisään.
Jännittävän aamun jälkeen iski jälleen uni ja nyt kaikki karvakasat minua lukuunottamatta nukkuvat.
3 kommenttia:
Onnea nyt kauhiasti pienestä hauvavauvasta... pennuntuoksuisia hetkiä teille <3
No voi pikkasta <3 Mites teidän hirviöpupu? Onko vielä häkissä totuttelemassa uuteen tulokkaaseen vai ovatko saaneet jo vähän haistella?
Vapaana Moppi on, mutta reppana ei tule sohvan alta pois. Varovasti välillä tule ihmisten ilmoille, mutta heti, kun Manna äkkää Mopin, Moppi on saada slaakin ja juoksee karkuun.
Lähetä kommentti