2 viikkoa takanapäin

Nemi on nyt asustanut meillä kaksiviikkoa. Äkkiä se aika vain menee. :) Vatsapöpöstä on vihdoin ja viimein selvitty! Eilen tyttöä tultiin taas moikkaamaan ja tuliaisiksi molemmat tytöt saivat tuoreita hirvenluita.

Manna ryhtyi heti piilottamaan luutaan paperien sekaan sillävälin, kun rohmupantteri kävi omaan luuhunsa kiinni kuin ei olisi ruokaa nähnytkään. On tuo uusi pentu sellainen porsas. Kun oma kuppi on tyhjennetty alle puolessa minuutissa mennään sen jälkeen vaanimaan Mannan kuppia. Jos sieltä ei mitään heltiä niin käytetään hyväksi kanin vartiotta olevaa kippoa. Mikäs sen parempaa kuin kanin täyspuristepelletit, nams. :D

Taitaa aika rautaista tekoa Nemin vatsa olla, koska ainakaan vielä ei ole tullut vatsanpuruja eilisestä hirvenluusta. Pitäneeköhän koputtaa puuta.

Manna ja Nemi ovat tämän viikon aikana alkaneet löytää yhteisen sävelen ja hieman on jo painittu. Täysin kyllä ei ole vielä pentu oppinut talon tavoille, koska viikonloppunakin herätettiin jo siinä seitsemän aikaa rapinalla. Mannakin ärähti sen verta kiukkuisesti, että taisi alkaa aamu huonosti, kun on tottunut pitkälle venyviin uniin, kuten muukin perhe. :D

Tänään oli taas kynsienleikkauspäivä ja eikös emäntä napannut _taas_ liikaa ja Mannan kynsi alkoi vuotaa oikein kunnolla. Koira kainaloon ja tuppoa väsäämään, ettei koira sotke joka paikkaa. Onneksi kumpikaan koirista ei ole ollut moksiskaan, jos on mennyt liian pitkälle. Olen koittanut olla aina mahdollisimman väliinpitämätön, enkä ole voivotellut asiaa sen enempää.

Tänään meillä olikin todella aktiivipäivä ja koirat pääsivät kunnolla liikkumaan. Ensin käytiin puistoilemassa reilun tunnin ajan ja nyt iltapäivällä olin vielä lähemmäs kaksi tuntia pikkuserkun laivakoiramiittingissä. Nyt on kaksi väsynnyttä koiraa kotona.

Tässä videota alkuviikon painimisesta: