Keppitreeniä

Oltiin eilen illalla Mannan kanssa ATT:n järjestämällä yhden illan keppitreeneissä, missä tehostetusti harjoiteltiin oikein välin etsimistä ja pujottelua yleensä. Pisteitä oli aluksi kolme.

1) Putki, jonka jälkeen ohjaus kepeille. Tätä sai tehdä itsenäisesti. Vaikka Manna pitääkin todella paljon putkesta oli tämä uusi vieras pitkä mutkalla oleva musta putki todella pelottava ja ei meinannut lainkaan mennä sisään. Joten aluksi teimme hetken pelkkiä keppejä jotenkuten epämääräisesti ohjaten.

2) kujakepit, joita sai myös mennä itsenäisesti. Ensin Manna yritti kokoajan hyppiä rimojen yli, mutta kun tarpeeksi alhaalta ohjasin nenä kiinni namissa tajusi pujotella kepit.

3) ohjatussa pisteessä oli kaksihyppyä minkä jälkeen tultiin kepeille. Manna ei meinannut millään irrota hyppyihin ja oli vain mun kädessä kiinni. Muutaman kerran sitten irtosi, kun tarpeeksi otettiin aluksi vauhtia. Ohjaaja sanoikin, että epätyypillinen sheltti. Ne mitä hän on tavannut tekevät laajaa kaarta. Kepit menin ensin omalla epämääräisellä tyylillä ja sitten ohjaaja kysyi olenko koskaan peruuttanut keppejä. No kyllähän me sitä silloin kesän kurssilla tehtiin, mutta ei sitä enää muistanut. :D Kun aloin peruuttaa ja ottamaan vain joka toisen kepin alkoi emännän ohjauskin sujua hieman sujuvammin.

Viimeisenä lisättiin loppuun toisetkin kepit =12kpl ja putki. Ensin mentiin hypyt, vauhdilla putkeen ja siitä kepeille. Putkeen ohjaus taisi mulla olla vähän pielessä, kun ei millään meinannut mennä sinne vaan seurasi mua aina ohi. :D Kun menin hitaasti ja varmasti näytin putken suulle niin johan sujahti sisään. Aina unohdin vain kertoa Mannalle putken toisella suulla, että seuraavaksi kepit, eikä keppien sanakaan vielä oikein ole löytynyt. Eiliset aikana totesin, että "kepit,kepit,kepit" ei ainakaan sovi mun suuhun. Ehkä "kekekeke" tai joku muu.

Oltiin kyllä porukasta se aloittelevin koirakko. Muut ovat taineet jo lajia jonkin verran harrastaa, kun menivät niin hienosti. Mutta saatiin kuitenkin paljon irti ohjauskuviosta ja jos nuo omat kepit saisin johonkin viritettyä voisi treenailla kotosallakin. Tila on vaan _hieman_ rajallinen. Innoissani ootan tammikuun alkeiskurssia. Voi kun päästäisiin!!

Olin tosi ylpeä Mannasta hallilla. Pidin sitä paljon vapaana ja hienosti pysyi mun mukana. Välillä meinasi karata, kun toinen koira meni ryminällä putkeen, mutta erittäin hyvin silti. :) Aluksi, kun hieman järjesteltiin esteitä ja sidoin Mannan seinään niin se oli oikeasti hiljaa! Ihan muutaman kerran haukkui, mutta sitten jäi istumaan ja ihmettelemään. Toisella kerralla kyllä jo haukkui kuitenkin.

Vitsit oli hallilla kylmä!! Kaverin joka oli ollut meitä ennen alo tunnilla niin hänen koiransa vesikin oli jäätynyt kippoon. Mannaakin yritin pitää liikkeessä, mutta heti alkoi kintut tutista, kun seistiin jonkun aikaa paikoillaan. Pitää kyllä ostaa se lämmin treenitakki, jos tästä harrastus jatkuu. Eikä muutenkaan pahitteeksi olisi tuollaisiin odotuksiin. Kävellessähän koirat kyllä pärjää.

Ilmoittauduttiin siskosten (Nemi ja Milla) kanssa Janita Leinosen agilityn pentujen alkeiskurssille mikä alkaa tammikuun 12. päivä! Elina Jänesniemi vetää kurssin. Siitä on kyllä mulle ja tottakai Nemille ja Mannalle hyötyä, koska tälle aloittelevalle tumpelolle opetetaan ohjauslinjoja, kontakteja yms. niin voin hyödyntää niitä molempien koirien kanssa. Jos Mannan kanssa alkeiskurssille päästään se alkaa 30.1.