Mätsäri menestystä ja agilitykisoja

Pakkasin eilen Mannan autoon ja lähdin kohti raisiossa pidettäviä mätsäreitä. Paikalla oli paljon koiria ja tila oli hyvin pieni, että melkein ahdistus iskeä.

Pieniä aikuisia oli ilmoittautunut 25kpl. Mannan pariksi osui tälläkertaa schipperke. Kehässä Manna meni todella hienosti, mitä nyt kuono viisti maata, kun tilana toimi hevosten maneesi, joten mielenkiintoisia hajuja oli varmasti tosi paljon niin maassa kuin ilmassa.

Pöydällä Manna arasteli selkeästi tuomaria, mutta saatiin kuitenkin suuremmitta ongelmitta tutkittua hampaat ja tunnusteltua koira läpi. Sitten vielä kolmio ja edestakaisin. Tuloksena oli sininen nauha mihin olin täysin tyytyväinen, koska Manna meni hienosti ja punaisten loppukehässä on aina niin kova tasoista porukkaa joukossa. ;)

Siinä sitten odoteltiin ryhmäkehien alkamista jonkun aikaa. Kehässä oli 13 koiraa. Tuomari juoksutti muutaman kerran ympäri ja arvioi koiria silmämääräisesti. Sitten hän alkoi valitsemaan 4 sijoittuvaa ja meidät tuli vinkkaamaan ensimmäisenä keskelle!!! :D Olin varma, että tulee vain kättelemään ulos kehästä. Jo tässä vaiheessa olin ihan onneni kukkuloilla, että joku sijoitus on tulossa.

Siinä sitten vielä juostiin muutama kierros ympäri ja Manna taisi tehdä muutaman ilohypynkin, mutta onneksi tuomarin selän takana. ;) Tuomari palkitsi ensin 4. sitten kolmannen ja viimeisen kahden (!) eli mun ja sen schipperken välillä mietti ja sitten tuli kättelemään mua "ja tässä luokka voittaja"!!! :) Ihan mahtava fiilis. Monen monta mätsäriä ollaan kierretty eikä koskaan sijoituttu ja sitten Manna täräyttää ja ottaa luokkavoiton. Kyllä oli äiti niiiin ylpeä.

BIS kehää saatiinkin sitten odottaa aika tovi, koska pennut olivat vielä kesken ja lapsi&koira ja jh kehä alkoivat isojen kehän jälkeen.

BIS kehästä sijoituttiin 6. eli viimeisksi, mutta se ei millään muotoa latistanut tunnelmaa. Tuomarit juoksuttivat koko porukkaan muutaman kerran ympäri ja sitten tuomarit tulivat maastakäsin moikkaamaan. Ja se on juuri se vaikein osuus Mannalle. Väisteli tuomaria eikä antanut koskea. Kaverini kuuli, että Mannan sinisten kehässä tuomaroinut tuomari kehui Mannan liikkeitä, mutta että koira on arka. Sitähän se onkin.

Mutta oli kyllä todella mahtava päivä! Tässä vielä kuva tytöstä palkintoineen, pokaaleineen ja ruusukkeineen + muut lahjat. Saatiin BIS kehästä tuollainen karvainen makuualustakin.



Mätsäri reissusta Mannan kanssa kotiin päästessäni söin pikaisesti ja sitten sainkin jo hurauttaa lietoon katsomaan ATT:n sgility kisoja. Nemi pääsi mukaan tutustumaan kisahälinään eikä ollut siitä moksiskaan. Nemin isä oli myös kisaamassa ja oli siinä komea ja reipas sheltti. :) Milla siskokin oli kisapaikalla jännäämässä iskän tuloksia ja nukkui välillä huoltojoukkojen kainalossa Nemin seuraten lähes koko illan hallin tapahtumia. KC foorumin tuttu tuli myös Lohjalta asti kisaamaan ja menestystä tuli taas, ONNEA!

Hänen miehensä oli väsännyt minulle aivan mielettömän hienon pujottelukeppitelineen, joka pitänee tänään kantaa autosta sisälle ja miettiä mihin se mahtuu. Mahdollisesti parvekkeelle.Päästään sitten Mannan kanssa aloittamaan agilityharjoittelut jo näin kotioloissa, vaikka kurssipaikkaa ei vielä olekaan.

Eilinen oli tosiaan tekemisen ja koiratapahtumien täyteinen päivä. Tänään mennnään anoppilaan esittelemään pikkuista.