Syksy tuo tullessaan sateen

Viimeiset viikon sade on vihmonut ikkunaruutuja ja se jos mikä saa ihmiset autoissaan katsomaan säälien tai joskus jopa halveksen punaisessa takissaan ja hai-saappaissaan tallustavaa hahmoa, joka yrittää pysyä pystyssä tuulessa ja viimassa toisen koiran vetäessä samalla, kun toista koiraa saa lähinnä raahata perässään.

sadepäivän pelastajat

Reilu kuukausi sitten aloitin opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa tarkoituksenani valmistua 3,5 vuoden päästä sairaanhoitajaksi. Koulu on vienyt aika tehokkaasti mehut ja tuntuu, että aikaa ei ole jäänyt tarpeeksi koirille saatikka blogin päivittelyyn.

Jylhäkallion ylpeydet

Nemillä alkoi juoksut 13kk iässä (vihdoin!!) ja eipä tuo neiti höpönassu pystykorva ainakaan luonteeltaan siitä mihinkään ole muuttunut. :) Mannan kanssa saimme ryhmäpaikan ATT:n mölliryhmästä ja itsekin olen kunnostautunut kouluttamisen saralla. Toimin tällähetkellä apukouluttajana alkeiskurssilla. Siitä oppii varmasti paljon, kun opettaa toisia. Valitettavasti meillä on Mannan kanssa jäänyt nyt kaksi treenikertaa väliin. Mutta toivottavasti jo tällä viikolla pääsemme takaisin radalle.

Elinan kurssia jatkuu vielä tämän ja ensi viikon. Nemikin pääsee vihdoin mukaan, koska juoksut ovat vihdoin ohitse. Odotan mielenkiinnolla Elinan kommentteja tytön kehittymisestä. Mannankin kanssa olemme oppineet paljon uutta, mutta pitäisi vain muistaa tehokkaammin treenata juttuja kotona.

No onko joku söpö?

Tällä hetkellä elelen aika jännittäviä hetkiä minkä vuoksi itseasiassa innostuinkin blogia päivittämään, mutta se jääköön vielä salaisuudeksi hetkeksi mitä odotan. ;)