Muutoksen tuulia

Blogin päivittäminen on jäänyt aikalailla taka-alalle, mutta tänään siihen tarjoutui oiva tilaisuus, koska on vapaapäivä töistä ja syksy ilmoittaa hiljalleen tulostaan, koska se on rummuttanut ikkunalautoja aamusta saakka eikä loppua näy tulevan. Mitä sitä muutakaan siis tekisi vapaapäivänään kuin olisi kotona koneella ja päivittäisi vihdoin tämän blogin itseni ja teidän lukijoiden iloksi. Jospa se vauhdittaisi tuon 10000 (WAU!!!) klikkauksen rikkoutumista. :)



Viime kuun vaihde meni aikalailla muutto puuhissa kuten tämä koko alku kuukausi. Sain heinäkuussa ilmoituksen, että olen päässyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi Turun ammattikorkeakouluun mikä osaltaan siivitti muuttoaikeitani.

Itseasiassa samana päivänä, kun matkasin kohti tämän nykyisen asuntoni näyttöä sain tuosta opiskelupaikasta tiedon ja sehän vain tsempasi, että tämä asunto on saatava. Hyvinä puolina mainittakoon:

a) koulu on toisella puolen tietä (joten tulen todennäköisesti aina olemaan myöhässä)
b) asunto on isompi kuin vanha 53,5  neliöstä -> 59 neliöön
c) asunto on myös halvempi kuin vanha
d) mahtavat ulkoilumahdollisuudet (vaikka olen niistä nähnyt vasta murto-osan)

Ei voi siis kuin sanoa, että mulla on ollut mielettömän hyvä tuuri tämän kämpän suhteen. Nyt kun elelen yksin tyttöjen kanssa on alkanut ymmärtää oikeasti yksinhuoltaja koiranomistajan arkea. Töistä on tultava heti työpäivän jälkeen kotiin eikä voi jäädä sen pahemmin mihinkään hengailemaan. Sama pätee loppu päivää. Ei koiria yksin mielellään halua enää loppuillaksi jättää, joten se karsii aina omaa viihteelle lähtemistä, mutta onneksi tämän voi paikata sillä, että hankkii useammalle illalle/päivälle koira-aiheista ohjelmaa!! :D

Elokuun ensimmäinen viikko alkoi meinaat verrattaen agility-painotteisissa merkeissä, koska Mannan viikottainen alkeisjatko kurssi jatkui jälleen kesätauon jälkeen ja olin ilmoittautunut myös ATT:n järjestämälle 4x kesäkurssille.

Heti maanantaina olisi siis kepeät 3h treenit. Manna jaksoi kuitenkin hyvin vaikka omissa treeneissä kyllä huomasi, että tytön keskittyminen ei ollut enää huipussaan. Kesäkurssilta saatiin paljon uusia oppeja - etenkin ohjaaja. Joita aletaan sitten hiljalleen omissa treeneissä työstämään.


Ryhmäpaikan haku on nyt myös tullut ajankohtaiseksi, koska alkeisjatkokurssi viimeinen kerta on kuun lopussa. Toivotaan, että paikka irtoaa ja treenit voivat jatkua. :) Syyskuuksi kalenteriin on buukattu molemmille koirille Elina Jänesniemen jatkokurssi. Voisi siis sanoa, että laji on vienyt todella hyvin mennessään vaikka ollaan vasta aivan alkutaipaleella.

Hieman arvelluttaa, että tytöt voivat huonoimmassa tapauksessa molemmat aloittaa juoksunsa ensi kuun puolella, kun tämä Elinan kurssi on. Mannalla on väli ollut sen 6kk ja osuisi jälleen tuohon syyskuuhun. Nemihän ei ole vieläkään ensimmäisiä juoksujaan aloittanut (tai ainakaan en ole huomannut) vaikka merkkailemista onkin ulkona tehty jo pitkin loppukesää tiheämmin.

Myös näyttelyt on tämän vuoden puolelta koirieni osalta käyty. Mannalle näyttelyitä kertyi yksi ainoa tammikuussa ollut Turun näyttely ja nyt vain odotetaan, että karvat kasvaisivat takaisin ja sitten ilmoitan sen heti johonkin sopivaan näyttelyyn metsästämään sitä H tulosta, kun ikää on jo yli sen 18kk pitkältikin.

Nemin viimeinen koitos oli Salossa. Näyttelypäivän aamuna ei olisi voinut vähempää kiinnostaa paikalle lähteä, koska Nemi yllätys, yllätys päätti esittää itsensä pystykorvaisena. Jos tuomarina olisi ollut suomalainen tai pohjoismaalainen en olisi paikalle edes vaivautunut.

 

©Sirpa Saari

Mutta meillä oli mahtava päivä. Puolalainen tuomari Andrej Stepinki oli kiltti ja mukava vanhempi herramies, joka heltyi antamaan meidän pystykorvalle EH tuloksen mistä olin aivan riemuissani! :) Koska olin täysin varautunut tyydyttävään tulokseen, koska pystyt korvat sotivat aika lailla rotumääritelmää vastaan. Myös ystävät pärjäsivät hyvin. Tuli viimeistä ERI tulosta ykkösruusuketta varten, kuten V-SERTIÄ ja SA sijoituksia. Onnea kaikille niistä. :)