En ole harjoitellut näyttelyjuttuja Mannan kanssa laisinkaan koko alkuvuotena ja sen kyllä huomasi. Neiti oli ihan ihmeissään, että mitä tämä tällainen tylsä seisoskelu on ja yritti koko ajan aluksi tarjota istumista ja komensi emäntää, että tehdään nyt jotain jännää!
Hetken pyörimisen ja säätämisen jälkeen taisi muistilohkossa kuitenkin joku lamppu syttyä ja Manna kulki kehässä muiden koirien kanssa vallan mallikkaasti ja häntäkin pysyi kuulemma suht'koht alhaalla (meidän tapauksessamme siis ei noussut selkälinjan yläpuolelle kerälle).
Pöydällä Manna arkaili taas tapansa mukaan ja yritti vetäytyä mun syliin. Tuo on jännä, että ei taas yhtään arastele hampaiden näyttämistä. Niitä kyllä saisi ronkkia ja tutkia, mutta varo vaan kun muuten meinaat kopeloida! Tähän saatiin vinkkiä pitää koiraa vähän kauempana ja toisella pöytäkierroksella suoritus olikin vallan mainio. :)
Kupittaalta suunnistettiin suoraan hallille ja kohti uusia haasteita alkeisjatkokurssin muodossa ja kyllä niitä olikin.
Epämääräinen ratapiirros tuossa --->
Tarkoitus oli siis onnistua kääntämään koira esteen hypättyä heti vieressä olevalle toiselle esteelle mikä olikin todella vaikeaa!
Manna on tosi paljon kiinni mun kädessä mikä on varmasti jossain hyvä, mutta en meinannut saada sitä kaartamaan 1. esteeltä 2. esteellä taikka 3:lta 4:lle.
Kolmos esteellä vika oli myös osittain mun, koska olin Mannaa edellä jo valmiina kolmos esteellä sohimassa paikallani että hyppää, kun neiti tuli putkesta. Ei kai se nyt hyppää kun mäkin olen paikallani.
Kaiken kaikkiaan jäi ihan hyvä fiilis treeneistä, mutta tosiaan paljon on vielä opittavaa - etenkin ohjaajalla ja siihenhän tämä kurssi perustuukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti