Latasin kameran muistista koneelle viime kirjoitukseeni liittyvät videot lokakuun epävirallisista kisoissa, joista Manna nappasi nolla tuloksella palkintosijan ja Nemikin veti ihan kivan radan.
Treenitauko jäi taakse pyhien ja koulukiireiden jälkeen ja viime viikon tiistaina kävimme jälleen hallilla vakitreeneissä. Mannan treenit ovat tulleet upikujaan, koska kouluttajan sanojenkin mukaan koira kyllä osaa esteet ja tietää mitä sen tulisi kentällä tehdä, mutta sen sijaan, että keskittyminen olisi seuraavassa esteessä on koiralla päätoimisena pyrkimyksenä hankkia itselleen niskavamma tuijottamalla mua jokaisen esteen jälkeen ja jopa niiden välillä - mutta eikö sitä aina pyritä, että ohjaajan ja koiran välinen kontakti olisi hyvä. Ota siitä nyt sitten selvää...
Nemmi yllätti positiivisesti suorittamalla radan omalla mielettömällä pikkukoiran innollaa. Allekirjoittaneellekin voisi antaa erityismaininnan, että koira pysyi verrattaen hyvin lapasessa ja 2/3 kertauksesta samalla radalla tuotti kaksi puhdasta rataa.
En jaksa olla ihettelemättä sitä, kuinka erilaisia nämä kaksi koiraa ovat. Nemi hakee esteitä itsenäisesti ja seuraa hyvin ohjaustani toisin kuin Manna joka vain räkyttää radalla ja sen saa toisinaan työntää esteen yli.
Itsekseni olin vähän miettinyt tälle vuodelle tavoitteita. Molemmille koirille olisi tarkoitus opettaa kepit ja ainakin toisen kanssa lähteä virallisiin tämän vuoden aikana. Ennen tämän viikon treenejä olin ajatellut, että se koira olisi Manna, mutta nyt näyttää siltä, että ei ole lainkaan epätodennäköistä että virallisissa meneekin Nemi.
Näyttelyt ovat meidän osaltamme niinkuin jo aiemminkin on jo todettu niin kierretty, mutta jostain lähiseudun ryhmiksestä pitäisi Nemille hakea vielä vähintään H- tulos mahdollista valioittumista varten tulevaisuutta silmällä pitäen.
